videon_teko

Matalan kynnyksen etäpalveluita arkeen – järjestöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vahvistuu

Suomalaisilla järjestöillä ja säätiöillä eli niin sanotulla kolmannella sektorilla on tärkeä asema eri ikäluokkien terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa sekä ennaltaehkäisevässä että kuntouttavassa mielessä. Lapsille, nuorille, työikäisille ja iäkkäämmille ihmisille on tarjolla valtava määrä kurssi-, koulutus- ja vertaistukitoimintaa esimerkiksi eri sairauksien, sairausriskien tai muiden yksilöllisten ominaisuuksien asiantuntemukseen liittyen. Järjestötoiminnan rooli kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa eli henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä ja mahdollisimman laadukkaan arjen tukemisessa on merkittävä. Kuntoutus myös ennaltaehkäisee muiden sairauksien puhkeamista, puhumattakaan mielenterveyteen vaikuttavasta myönteisestä työstä. Järjestöt ja säätiöt toimivat pitkälti jäsenmaksujen, lahjoitusten ja esimerkiksi STEA-rahoituksen turvin. Kausittain myönnettävästä rahoituksesta huolimatta järjestöjen tahtotila oman toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen on ollut selkeästi nähtävissä.

Tulevaisuudessa soten valinnanvapausmalli vahvistaa järjestöjen asemaa, mikä on erittäin positiivinen asia. Hallituksen reformiministerityöryhmä on puoltanut sote-uudistuksen projektiryhmän valmistelemia keinoja, joilla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä uusissa maakunnissa ja selvennetään järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Sote-uudistuksen projektiryhmä julkaisi linjaukset 22. toukokuuta. Uudessa maakunnassa järjestöt voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai molempia. Järjestöillä on hyvät edellytykset toimia tuottajina asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Seuraavassa vaiheessa järjestöt osallistuvat tulevan mallin suunnitteluun yhteistyössä maakuntien kanssa.

Etäratkaisut tuovat järjestöjen tuen arkeen Suomen eri kolkkiin

Kehittämäämme ammattilaisen etävalmennuspalvelua on pilotoitu yli kymmenessä säätiössä ja järjestössä. Monet järjestöt ovat jo jalkauttaneet etäpalveluja toimintaansa pilottien jälkeen ja suunnittelevat niiden laajentamista. Etäpalveluilla järjestöjen hyviä toimintamalleja voidaan skaalata useammille ihmisille sijainnista riippumatta. Esimerkiksi ryhmäpohjaisessa kurssitoiminnassa monella voi olla esteitä osallistua kasvokkaisiin säännöllisiin ryhmätapaamisiin. Joko kaikki tai osa ryhmätapaamisista voidaan korvata etätuella ja ryhmäkeskusteluilla. Usein etätukea hyödyntävällä kurssilla voi kuitenkin olla vaikkapa alku- ja lopputapaaminen. Ikäskaala on vaihdellut lapsista ja perheistä 85-vuotiaisiin, joten etävalmennus sopii kaikenikäisille.

Esimerkiksi Kuntoutussäätiön strategia perustuu näkemykseen siitä, että kuntoutus irtoaa ajasta ja paikasta:

– Suurimmat kuntoutumishyödyt syntyvät osana ihmisten normaalia arkea. Tällöin ne valinnat, joita ihmiset tekevät päivittäin ja arjessaan, ovat ratkaisevia sen kannalta, tapahtuuko kuntoutumista. Ihmisten oikeus kuntoutumiseen tarkoittaa, että kuntoutuja itse on aktiivinen, ja hänen lähipiirilleen kuten perheenjäsenille ja ystäville, kokemusasiantuntijoille ja vertaisille, tarjoutuu osallisuuden mahdollisuus. He voivat aktiivisesti tukea yksilön kuntoutumisprosessia. Teknologiasta on tässä paljon apua, kertoo Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

Järjestöistä ensimmäisenä etäpalveluamme jo vuonna 2015 pilotoinut Luustoliitto tarjoaa avo- ja ryhmämuotoista kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta osteoporoosia sairastaville luustokuntoutujille. Toiminnalla tähdätään kuntoutumisen ja toimintakyvyn tukemiseen kuntoutujan omassa arjessa. Kuntoutuksella voidaan edistää luustokuntoutujien arkiselviytymistä ja hyvinvointia sekä ehkäistä osteoporoosiin usein liittyviä, yhteiskunnallisestikin kalliita luunmurtumia.

-Yksi Luustoliiton avokuntoutuspalveluista on kuntoutumiskurssi verkossa, jossa hyödynnetään mCoach-etävalmennusteknologiaa. Verkkokurssi on tärkeä mahdollisuus niille kuntoutujille, jotka eivät muuten pääse osallistumaan kuntoutukseen – joko kuntoutusta ei tarjota heidän paikkakunnallaan tai he eivät pääse osallistumaan siihen vaikkapa työskentelynsä tai toimintakykynsä johdosta tai välimatkat palveluihin ovat pitkät, omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen Luustoliitosta kertoo.

Yksilöllisen ja ryhmätuen variaatioita kasvokkain ja etänä on loputtomiin, joten tasokkaiden kurssien suunnittelu edellyttää järjestöltä johdonmukaista paneutumista prosessien kehittämiseen molempien – ammattilaisen ja osallistujan – näkökulmasta. Parhaimmillaan etätuki täydentää suuresti yleishyödyllistä palveluvalikoimaa ja tuo sen kenen tahansa ulottuville. Etäpalvelut voivat jatkossa edistää myös järjestörajat ylittävää yhteistyötä yksilön näkökulmasta esimerkiksi sellaisten sairauksien kohdalla, joissa ihminen hyötyisi useampien järjestöjen yhteistuesta. Etätukea voidaan hyödyntää konkreettiseen arjen tapojen muutoksen tukemiseen. Sama pyrkimys on myös Kelan etäkuntoutuksen kehittämishankkeissa, koska ainoa tila, missä todellinen muutos tapahtuu, on ihmisen arki. Tuomalla asiantuntevaa ja ihmislähtöistä tukea arkeen voidaan aidosti saada aikaan merkittäviä ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia terveyshyötyjä. Arjen etätyöskentely voi sisältää esimerkiksi videopuheluja, tietosuojattua yksilö- ja ryhmäviestintää tai räätälöityjä yksilö- ja ryhmätehtäviä elämän eri osa-alueille etävalmennuspalvelun kautta.

Allergia-, iho- ja astmaliitto sai positiivisia kokemuksia ja erittäin hyvää palautetta viiden viikon Astman etäkurssiltaan. Osallistujat antoivat myönteistä palautetta etävalmennustehtävistä ja muiden kertomuksista ja kokemuksista. Kurssilta haettiin laadukasta tietoa sairauden tueksi sekä vahvaa vertaistukea kurssilaisilta toinen toisilleen. Kurssin oli koettu lisänneen ymmärrystä ja tietämystä astmasta ja sen oireilusta, siihen suhtautumisesta ja astman kokonaisvaltaisemmasta hoitamisesta. Esimerkiksi liikunnan merkitys omahoidossa on kasvanut. Allergia- iho- ja astmaliitto liitti etätehtäviin itse pienellä kalustolla tekemiänsä videomateriaaleja (blogin pääkuva).

– Ajasta ja paikasta riippumatonta järjestötoimintaa selkeästi tarvitaan. Siihen kun sisällyttää ammattilaisen antaman tuen ja kutoo vertaistuen mukaan, niin paketti on jäsentä parhaiten palveleva, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton aluesuunnittelija Anu Sauliala.

Etäprosessien kehittämistä yhteistyössä

Kuten valinnanvapausmallissakin julkista avustusta voi saada vain järjestön toteuttamaan yleishyödylliseen toimintaan, myös Movendos tarjoaa etävalmennusteknologiaa erityishinnoittelulla yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Haluamme näin olla mukana tukemassa laajaa kansallista työtä yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi eri-ikäisillä ja taustaisilla kansalaisilla. Osallistumme myös toimintamallien ja kokemusten jakamisen tukemiseen osallistujien välillä.

Kuten olemme aikaisemminkin painottaneet, kaikkein tärkeintä etäratkaisuissa on tuoda toinen ihminen lähelle toisen ihmisen arkea. Tekniset ratkaisut ovat aina alisteisia mutta samalla myös väline ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, tuelle ja huolenpidolle sekä yksilön omanarvontunnon ja arjen laadun paranemiselle.

Liity uutiskirjelistallemme etusivultamme.

Lue artikkeli järjestöjen vahvistuvasta asemasta valinnanvapauden myötä:

http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/jarjestojen-asemaa-vahvistetaan-uudessa-valinnanvapausmallissa